Tasa-arvoisilla koulutusmahdollisuuksilla ihmiset köyhyydestä

Suo­mi tun­ne­taan maa­il­mal­la kou­lu­tuk­ses­ta. Olles­sa­ni töis­sä Suo­men Shang­hain pää­kon­su­laa­tis­sa vas­tuus­sa jul­ki­suus­diplo­ma­tias­ta, mei­dän kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäm­me kehut­tiin tois­tu­vas­ti. Laa­du­kas kou­lu­tus on nos­ta­nut Suo­mea sotien jäl­keen nopeas­ti jaloil­leen ja tut­ki­mus­ten mukaan maa­il­man onnel­li­sim­mak­si hyvin­voin­ti­val­tiok­si.

Olem­me onnis­tu­neet yhdis­tä­mään erin­omai­set oppi­mis­tu­lok­set ja tasa-arvon. Suo­mes­sa kou­lua ei tar­vit­se vali­ta. Kou­lu­jen väli­set erot ovat maa­il­man toi­sek­si pie­nim­mät. Meil­lä on myös maa­il­man par­haat, kor­keas­ti kou­lu­te­tut opet­ta­jat. Olem­me osaa­mi­sen suur­val­ta.

Tule­vai­suuss­ke­naa­rios­sa lii­an voi­ma­kas väes­tön­kas­vu on maa­pal­lon tule­vai­suu­den kan­nal­ta kes­kei­nen uhka ja kes­tä­vän kehi­tyk­sen este. Kun ajat­te­lee väes­tön räjäh­dys­mäis­tä kas­vua, on hyvä tode­ta, että väes­tön­kas­vu on tasaan­tu­nut oikeas­taan kaik­kial­la mis­sä ihmi­set ovat saa­neet kou­lu­tus­ta sekä työ­tä ja sitä kaut­ta elin­ta­so on nous­sut – ja mis­sä myös nais­ten ase­ma on paran­tu­nut.

Suo­mi on panos­ta­nut kehi­ty­syh­teis­työs­sä eri­tyi­ses­ti nais­ten ja tyt­tö­jen oikeuk­sien ja ase­man paran­ta­mi­seen sekä kou­lu­tuk­seen. Kou­lu­tus, kun­nol­li­set työ­pai­kat ja kes­tä­vät elin­kei­not nos­ta­vat ihmi­set köy­hyy­des­tä. Tämä puo­les­taan vähen­tää lap­si­kuol­lei­suut­ta ja yhä useam­mat valit­se­vat pie­nem­män per­he­koon. Jo täl­lä het­kel­lä maa­il­man 7 mil­jar­dis­ta ihmi­ses­tä 5 mil­jar­dia on kes­ki­mää­rin kah­den lap­sen per­hei­tä. Eri­tyi­ses­ti tyt­tö­jen kou­lu­tus on mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa lii­an voi­mak­kaan väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­ses­sä.

Sen, että Suo­mi on kou­lu­tus­osaa­mi­sen suur­val­ta, tulee jat­kos­sa näkyä entis­tä vah­vem­min Suo­men kehi­ty­syh­teis­työs­sä. On tär­ke­ää, että eri­tyis­osaa­mis­tam­me esi­mer­kik­si opet­ta­jan­kou­lu­tuk­ses­sa hyö­dyn­ne­tään myös muu­al­la. Vah­val­la kou­lu­tus­osaa­mi­sel­la pys­tym­me yhdes­sä raken­ta­maan mah­dol­li­suuk­sia ja vakaut­ta myös kehit­ty­vis­sä mais­sa.

YK:n kes­tä­vän kehi­tyk­sen Agen­da 2030 tavoit­tei­den avul­la on nos­tet­tu huo­mat­ta­vas­ti kou­lua käy­vien las­ten osuut­ta. Kehi­tet­tä­vää kui­ten­kin riit­tää vie­lä run­saas­ti, sil­lä monis­sa mais­sa kou­lu­tuk­sen lupaus on pet­tä­nyt nuo­ret, sil­lä ope­tuk­sen laa­tu on lii­an heik­koa. Kou­luun kyl­lä pääs­tään ja siel­lä ollaan, mut­ta siel­lä ei voi oppia tar­peek­si. Osaa­vis­ta, moti­voi­duis­ta ja moti­voi­tu­neis­ta opet­ta­jis­ta on huu­ta­va pula.

UNESCO on nimen­nyt tilan­teen maa­il­man­laa­jui­sek­si oppi­mi­sen krii­sik­si. Tähän oppi­mi­sen krii­siin vas­taa­mi­nen on eri­tyi­sen luon­te­vaa juu­ri Suo­mel­le. Suo­men tulee nos­taa kou­lu­tus kehi­ty­syh­teis­työn ja ‑poli­tii­kan pain­opis­teek­si ja lisä­tä mer­kit­tä­väs­ti sii­hen koh­dis­tu­vaa rahoi­tus­ta kehi­ty­syh­teis­työ­ra­ho­jen läh­det­tyä kas­vuun koh­ti YK:n suo­si­tus­ten mukais­ta 0,7 pro­sent­tia BKT:sta.

Näi­tä tavoit­tei­ta tulee ensi vaa­li­kau­del­la vie­dä vah­vas­ti eteen­päin. Minis­te­rien Anne-Mari Viro­lai­nen ja San­ni Grahn-Laa­so­sen aset­ta­ma kou­lu­tusa­lan asian­tun­ti­ja­ryh­mä esit­ti tal­vel­la usei­ta kon­kreet­ti­sia toi­men­pi­de­suo­si­tuk­sia. Kun nousem­me ope­tuk­sen suur­val­lak­si myös kehi­ty­syh­teis­työn saral­la, tukee se samal­la edel­leen kau­pal­li­sen kou­lu­tus­vien­tim­me kehit­tä­mis­tä ja kas­vat­ta­mis­ta.

Jätä kommentti