Enemmän rahaa opiskelijan lompakkoon opintotuen tulorajaa nostamalla

Opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen nos­to hel­pot­tai­si kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den ase­maa työ­mark­ki­noil­la. Kor­keam­mat tulo­ra­jat takai­si­vat sen, että opis­ke­li­ja voi ottaa vas­taan enem­män työ­tä, mis­tä hyö­ty­vät sekä opis­ke­li­ja että yhteis­kun­ta.

Nyky­päi­vän suo­ma­lai­seen hyvin­voin­ti­val­tioon kuu­luu se, että talou­del­li­ses­ti hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­via hen­ki­löi­tä tue­taan yhteis­kun­nan varoil­la. Opis­ke­li­jat ovat usein täl­lai­nen ryh­mä, sil­lä meis­tä useim­mat opis­ke­le­vat* täy­si­päi­väi­ses­ti opin­to­tuen varas­sa. Lähes yhtä usein opis­ke­li­jat teke­vät opin­to­jen­sa ohel­la myös töi­tä työ­ko­ke­muk­sen kart­tu­mi­sen, työ­elä­mä­tai­to­jen oppi­mi­sen ja ekstra­ra­han vuok­si, jon­ka voi käyt­tää elä­mään – ja toki opis­ke­li­jae­lä­män rien­toi­hin.

Työs­ken­te­lyn yhdis­tä­mi­nen opis­ke­luun ei kui­ten­kaan aina ole kovin yksin­ker­tais­ta. Tut­kin­toai­ko­ja on tiu­ken­net­tu sel­keäs­ti vii­me vuo­sien aika­na, min­kä vuok­si opin­to­jen ulko­puo­li­sel­le työs­ken­te­lyl­le jää yhä vähem­män aikaa.

Työ­elä­mä on muut­ta­nut myös luon­net­taan ja perin­teis­ten kesä­töi­den rin­nal­le on tul­lut yhä enem­män pro­jek­ti­luon­tei­sia töi­tä, jot­ka par­haim­mil­laan anta­vat opis­ke­li­joil­le hui­kei­ta onnis­tu­mi­sen koke­muk­sia ja omal­la alal­la hyö­dyn­net­tä­vää työ­ko­ke­mus­ta. Pro­jek­ti­työt ja työs­ken­te­ly opis­ke­lu­jen aika­na saat­taa koh­da­ta kui­ten­kin vie­lä­kin tutum­man ”vihol­li­sen”: opin­to­tuen tulo­ra­jat.

Rangaistaanko opiskelijaa työn tekemisestä?

Suo­mes­sa ei ole miten­kään poik­keuk­sel­lis­ta, että tiet­ty­jen etuuk­sien koh­dal­le on ase­tet­tu tulo­ra­jo­ja. Opin­to­tuen koh­dal­la on aja­tel­tu, että tulo­ra­jat ohjai­si­vat tukea enem­män sitä rahal­li­ses­ti tar­vit­se­vil­le opis­ke­li­joil­le. Jos­kus on puhut­tu jopa sii­tä, että suu­ri­tu­lois­ta hen­ki­löä este­tään nos­ta­mas­ta tukia**. Sinän­sä täs­sä ajat­te­lus­sa ei ole mitään vää­rää, sil­lä läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvin­voin­ti­val­tion pitää­kin tukea eni­ten hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vaa. Opin­to­tuen tulo­ra­jat ovat kui­ten­kin nyky­ään mel­ko alhai­set, mikä taas joh­taa eri­näi­siin ongel­miin.

Ote­taan esi­merk­ki. DI-opis­ke­li­ja Ding opis­ke­lee mais­te­rin­tut­kin­to­aan Lap­peen­ran­nan tek­nil­li­ses­sä yli­opis­tos­sa. Ding nos­taa opin­to­tu­kea ja on ylei­sen asu­mis­tuen pii­ris­sä. Opin­to­tu­kea mak­se­taan 9 kk vuo­des­sa. Din­gin pitää saa­da opis­kel­tua 5 opin­to­pis­tet­tä opin­to­tu­ki­kuu­kaut­ta koh­den ja vähin­tään 20 op vuo­des­sa, jot­ta hän on yli­pään­sä oikeu­tet­tu opin­to­tu­keen. Opin­to­tu­ki­kuu­kausi­na Ding saa tie­na­ta 667 euroa ja mui­na kuu­kausi­na 1990 euroa, jot­ta tukea ei peri­tä takai­sin. Tuen perin­näs­sä Kela on anta­nut anteek­si 222 euroa tulo­ra­jan ylit­tä­vän sum­man. Vuo­des­sa Ding saa siis yhteen­sä tie­na­ta 11 973 euroa.

Reip­paa­na poi­ka­na Ding on saa­nut alaan­sa vas­taa­vaa kesä­työ­tä, jos­ta hänel­le on jää­nyt käteen noin 2 000 euroa/kk. Din­gin työ­pa­nok­seen on oltu tyy­ty­väi­siä ja hänel­le tar­jo­taan syk­syl­le 2 kk pro­jek­ti­työ­tä opis­ke­lui­den ohes­sa. Palk­ka on sama, 2 000 euroa/kk. Ding on kui­ten­kin alku­vuo­des­ta opin­to­jen­sa mak­sa­mi­sek­si työs­ken­nel­lyt K-mar­ke­tin kas­sal­la ja tie­nan­nut kevään aika­na yhteen­sä noin 1000 euroa/kk. Din­gin vuo­si­tie­nes­tit ennen tar­jot­tua pro­jek­tia oli­si­vat yhteen­sä 11 000 euroa.

Ding on siis vai­kean valin­nan edes­sä. Ottaa­ko vas­taan oman alan töi­tä ja kan­taa seu­rauk­set sii­tä, että tulo­ra­jat ylit­ty­vät? Jät­tää­kö nos­ta­mat­ta opin­to­tu­kea lop­pu­vuo­del­ta, jot­ta tulo­ra­jat eivät yli­ty? Vai jät­tää­kö työ otta­mat­ta vas­taan, opin­to­jen ja tulo­ra­jo­jen ris­ti­pai­nees­sa ja menet­tää oman alan työ­ko­ke­mus? Ottaen huo­mioon, että Din­gin tapauk­ses­sa ei puhu­ta suu­res­ta tulo­ra­jan 

ylit­tä­mi­ses­tä, tilan­ne on hänel­le mel­ko ikä­vä. Ding ei myös­kään ole ainoa opis­ke­li­ja joka on saman­lai­ses­sa tilan­tees­sa, jos­sa pahim­mil­laan ahke­ruu­des­ta ran­gais­taan opin­to­tuen menet­tä­mi­sel­lä.

Selvitys tulorajojen nostamisesta askel eteenpäin

Opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen nos­ta­mi­ses­ta on kes­kus­te­lu aika ajoin. Tuo­rein kes­kus­te­lu­na­vaus on Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­sel­ta tilaa­ma sel­vi­tys, jon­ka ovat laa­ti­neet Tuo­mas Koso­nen ja Sam­po Jär­vi­nen. Sel­vi­tyk­ses­sä on ver­tail­tu muun muas­sa tulo­ra­jan nos­ta­mi­sen ja alen­ta­mi­sen vai­ku­tuk­sia opis­ke­li­joi­hin ja yhteis­kun­nal­le. Koso­nen ja Jär­vi­nen ovat rapor­tis­saan pää­ty­neet sii­hen lop­pu­tu­lok­seen, että opin­to­tuen tulo­ra­jo­ja voi­si nos­taa jopa 50 pro­sen­til­la. Tämän seu­rauk­se­na yhdek­sän kuu­kaut­ta opin­to­tu­kea nos­ta­va opis­ke­li­ja voi­si tie­na­ta yhteen­sä 18 000 euroa vuo­des­sa 11 973 euron sijaan.

Sel­vi­tyk­sen ehdo­tuk­sen perus­teel­la voi­daan saa­vut­taa hyvää monel­la tahol­la. Opis­ke­li­joil­le jää enem­män rahaa lom­pa­koi­hin ja hei­dän mah­dol­li­suu­ten­sa ottaa vas­taan työ­tä kas­vai­si enti­ses­tään. Tulo­ra­jan nos­to toi­si yhteis­kun­nal­le arviol­ta noin 5,9 mil­joo­nan lisä­tyt net­to­tu­lot, mikä kas­vat­tai­si hyvin­voin­tia myös opis­ke­li­joi­den ulko­puo­lel­la. Lisäk­si tulo­ra­jo­jen nos­to on koh­tuul­li­nen ja ehkäi­si­si edel­leen sen, että opin­to­tu­kea nos­tai­si­vat opis­ke­li­jat, jot­ka eivät sitä tulo­jen­sa vuok­si tar­vit­se.

Kohti joustavampaa työnteon ja opiskelun yhdistämistä

Opin­to­tuen tulo­ra­jo­ja kos­ke­va sel­vi­tys on vas­ta sel­vi­tys. Tuek­seen se vaa­tii vie­lä kon­kreet­ti­sia toi­mia poliit­ti­sil­ta päät­tä­jil­tä. Työ­elä­mä on muut­tu­nut ja se on etä­työs­ken­te­lyn ja digi­ta­li­saa­tion myö­tä jous­ta­vam­pi kuin luul­ta­vas­ti kos­kaan aikai­sem­min. Myös tuki­ra­ken­tei­ta on syy­tä päi­vit­tää otta­maan nämä muu­tok­set huo­mioon. Se, mikä opin­to­ja ja opis­ke­li­joi­ta kos­ke­vis­ta kes­kus­te­luis­ta jää usein huo­mioi­mat­ta on, että työ­elä­mä­tai­toi­set ja työ­elä­mään jo opin­to­jen aika­na kon­tak­tia otta­neet opis­ke­li­jat pää­se­vät toden­nä­köi­sem­min ja nopeam­min kiin­ni työ­elä­mään heti val­mis­tu­mi­sen­sa jäl­keen. Tulo­ra­jo­jen nos­to hel­pot­tai­si myös kon­kreet­ti­ses­ti opis­ke­li­joi­den arkea lisään­ty­vien tulo­jen myö­tä. Jo tämän vuok­si mei­dän on syy­tä ottaa askel tulo­ra­jo­jen nos­toa täh­tää­vään suun­taan.

* Opintotukea/rahaa alet­tiin mak­saa vuon­na 1972. Sen jäl­keen tukli­jär­jes­tel­mä on koke­mus usei­ta muu­tok­sia, vii­mei­sim­pä­nä Suo­mes­sa vuo­kral­la asu­vien opis­ke­li­joi­den siir­ty­mi­nen ylei­sen asu­mis­tuen pii­riin (Kela 2016).
** Täs­tä puhu­vat esi­mer­kik­si Tuo­mas Koso­nen ja Sam­po Jär­vi­nen opin­to­tuen tulo­ra­jo­ja kos­ke­vas­sa sel­vi­tyk­ses­sään (2018, s. 7).

Kirjoittaja

Jätä kommentti